Mekrijärvellä on rikas historia

Runonlaulun Piilaaksosta tiedemaailman huipulle ja matkailukohteeksi

Poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja rikas historia. Sellaisen ympärille on rakennettu Megrin Matkailu, Suomen itäisimmässä kolkassa Ilomantsissa majoitus-, ravintola- ja kokouspalveluja tarjoava yrityksemme. 

  • Ennen meitä tiloissamme toimi Itä-Suomen yliopiston tutkimusasema ja sitä ennen Mekrijärven kyläkoulu vuodesta 1924 lähtien. Raskaiden sotavuosien aikaan rakennukset palvelivat sotilaskäytössä. 
  • Mekrijärvi on yksi Pohjois-Karjalan vanhimpia ja merkittävimpiä kyliä sekä karjalaisen runoperinteen läntisintä aluetta, tunnettujen laulajasukujen Sissosten ja Huohvanaisten kotiseutua.
  • Runonlauluperinteen tähtenä on naapurissamme sijaitseva Sissola, runonlaulaja Simana Sissosen kotipaikka, joka on ainoa Suomessa alkuperäisellä paikallaan säilynyt runonlaulajan pihapiiri. 

Kyläkoulussa opittiin, sodassa sodittiin   

  • Vuonna 1921 voimaan tullut oppivelvollisuuslaki aloitti suunnitelmat koulun rakentamiseksi Mekrijärvelle.
  • Kouluhallitus oli julkaissut arkkitehti Yrjö Sadeniemen laatimia maaseudun kansakoulurakennusten mallipiirustuksia vuosilta 1907 ja 1910. Jatkotyöstetyt mallit julkaistiin 1922 vihkosessa Maalaiskansakoulujen rakennuspiirrustuksia. Näistä Mekrijärvelle valittiin tyyppipiirustus numero 10, joka oli arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åbergin käsialaa.
  • Kaarlo Borgilla, Johan Sigfrid Sirénillä ja Urho Åbergilla oli yhteinen toimisto 1918-1925. Maineikkain yhteinen saavutus arkkitehdeilla oli Eduskuntatalon kilpailun voitto vuonna 1924. Työn toteutti kuitenkin Sirén omissa nimissään. Borg tunnetaan mm. Helsingin pääpostin suunnittelijana. Åberg oli voittanut mm. Stockmannin tavaratalon suunnittelukilpailun Walter ja Ivar Thomanin kanssa, vaikka kohteen toteutus annettiinkin muutoin palkitulle Sigurd Frosterukselle.
  • Mekrijärven koulurakennus voidaan tyylillisesti nähdä pääosin 1920-luvun klassismin tuotteena. Tosin voimakasta korkean päädyn aihetta voidaan pitää kansallisromantiikkaan ja karjalaisiin vaikutteisiin liityvänä.
  • Rakentajat ottivat huomioon rakennuspaikan ja sijoittivat talon paremmin maisemaan soveltuvaksi; sillä tyyppipiirrokset ovat peilikuvana toteutuneeseen rakennukseen nähden. Korkea päätyjulkisivu pääsee näin oikeuksiinsa, ja pitkän sivun ikkunoista aukeaa näkymä Mekrijärvelle.
  • Rakennustyömaa aloitettiin 1923 ja rakennus valmistui 1924. Valmistuttuaan 1924 rakennus oli heti täydessä käytössä kouluna. 1920-luvun lopulla rakennus sai ulkovuorilaudoituksen, maalattiin punaiseksi ja pärekatto korvattiin tiilikatolla.
  • Rakennus oli sotilaskäytössä talvi- ja jatkosotien aikana. Raskas sotilaskäyttö kulutti rakennusta ja koulujen tarkastaja esitti 1946, että rakennus oli perusteellisesti kunnostettava. Peruskorjaus toteutettiin vasta 1954, jolloin saatiin sähköt ja maalattiin talo sisältä ja ulkoa (harmaaksi). Vesi- ja viemärijohdot rakennukseen asennettiin 1962.
  • Koulun toiminta lakkautettiin vuonna 1971.
  • Pilkahduksen kyläkoulun tunnelmista voit katsoa Ylen Elävän arkiston dokumentista Susivaara Ilomantsissa vuodelta 1962. Mekrijärven koulun pihassa kuvattu osuus alkaa kohdassa 01:53. 

Korkeakoulun tutkimusasemaksi 1970-luvulla

  • Koulun lakkauttamisen jälkeen Ilomantsin kunta tarjosi kiinteistöä Joensuun korkeakoululle, jolla oli ajatuksia tutkimusaseman perustamisesta maaseudulle, lähinnä biologian ja maantieteen opetukseen. Kauppa tehtiin 1973.
  • Päärakennusta korjattiin vuosina 1975-1977 tutkimusasemaa varten. Tällöin ulkoväritys muutettiin keltaiseksi. Toisessa rakennusvaiheessa vuonna 1978 alueelle saatiin asuntolarakennus Leppälä, laboratoriorakennus, varastorakennus ja venevaja. Vuonna 1984 valmistui 1984 ruokalarakennus ja vuonna 1989 toinen laboratoriorakennus sekä asuinrakennukset Mäntylä ja Haapala.
  • Vuosina 2000-2001 päärakennuksen sisätiloja muutettiin ja korjattiin. Vuonna 2005 valmistui hirsirakenteinen savusauna ja vuonna 2006 lämpökeskus.
  • Asemalla tehtiin ansiokasta tutkimustyötä muun muassa ilmastonmuutoksesta ja puun energiakäytöstä. 1990-luvun alussa asemalla kertyi työpäiviä kertyi yhdessä vuodessa yli 12 000.
  • Vuonna 2010 kiinteistöt siirtyivät Itä-Suomen yliopiston (Rakennushallitus, Senaatti-kiinteistöt Oy) ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistukseen.
  • Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusaseman toiminta päättyi vuoden 2016 lopussa.

Matkailukohteeksi 2017

  • Vuonna 2017 kolmen ilomantsilaisen yrittäjän ryhmä osti kiinteistöt ja ryhtyi kehittämään Megrin Matkailua majoitusta sekä ravintola- ja ohjelmapalveluja tarjoavaksi matkailukohteeksi.    

Katse naapureihin - ketä muita täällä on?

  • Ilomantsiin ja Ilomantsin matkailupalveluihin tutustut helpoiten Ilomantsin Matkailuyhdistyksen visitilomantsi -sivujen kautta.
  • Sissosten sukuseura pitää yllä Sissolaa, runonlaulaja Simana Sissosen kotipaikkaa aivan naapurissamme. Sissola on ainoa Suomessa alkuperäisellä paikallaan säilynyt runonlaulajan pihapiiri.
  • Melontaa, lumikenkäilyä, pilkkiretkiä - monen muun sortin ohjattua tekemistä vieraillemme tarjoaa KoiHu Adventures
  • Ravintola Parppeinpirtti ja Parppeinvaaran Runokylä ovat karjalaisen kulttuurin ykköskohteita Ilomantsin kirkonkylällä, Pogostalla.    
  • Maukkulan Mustikkamäki tarjoaa pitopalvelua ja tiloja erilaisiin juhliin ja kokoontumisiin, esimerkiksi rippileireille tai leirikouluille. 
  • Taistelijan Talo naapurikylässämme Hattuvaarassa on erityisen arvokas kohde, niin sotahistorian ystäville kuin muillekin.  
  • Ilomantsilainen Fysiovoimala on Koihu Adventures -yrityksen tavoin kumppaninamme, kun järjestämme vieraillemme hyvinvointiohjelmaa.